sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Minimalista elämää

Tämän postauksen aihe kertoo, kuinka elää suht vähällä. Kerron omia kokemuksia, näkemyksiä ja ajatuksia asiasta. Olen lukenut useita artikkeleita ja vapaita kirjoituksia aiheesta "raha ei tee onneliseksi" ja katsonut sen Tavarataivas -elokuvan, jossa mies on periaatteessa vuoden ilman tavaraa. Tarkemman infon elokuvasta löydät TÄÄLTÄ. Itse on tuohon pystyisi :D

Itse tosiaan olen aika kaukana minimalistista, eikä se ole oma henk. koht. tavoite, mutta ajatuksena hirveän kiinnostava :) Tietty haluan, että tavaraa on mahdollisimman vähän ja tarpeettomia tavaroita ollenkaan. Jos itse haluat perehtyä minimalistiseen elämäntapaan, niin tässä muutama osoite:

Osoitteet ovat googlesta ihan sattumanvaraisessa järjestyksessä otettuja, enkä itsekään niitä kuin päälipuolisin lukenut. Mutta itse asiaan. Minimalisti pyrkii elämään hyvin yksinkertaista ja selkeää elämää, johon ei todellakaan kuulu nurkat pullollaan tavaraa. Samassa tulee varmasti päteviä ohjeita siihen, kuinka elää tiukilla ollessa.

Eli toistoa, kierrätys! Itse koitan mahdollisimman paljon kierrättää ja hyödyntää, jos ei tarvitse ostaa/ottaa uutta tavaraa nurkkiin viemään tilaa. Tyttärelleni olen vauvana ostanut söpön Me&I trikoisen Siili peiton, joka on ikävä kyllä jo jäämässä pieneksi. Katselin netissä peittoja ja tulin siihen tulokseen, että teen peiton itse. Kaivoin kangaskassini läpi ja kaikki mahdolliset trikookankaat nappasin. Peiton on valmiina tarkoitus esittää tilkkupeittoa, mutta katsotaan mikä sekametelisoppa siitä syntyy... En sanoisi, että lopputulos on välttämättä silmiä hivelevä, MUTTA tytöllä on ainakin uniikki äidin rakkaudella tekemä peitto. Lisäksi hyödyn rahallisesti ja tilallisesti, kun teen peiton itse :)

Mielikuvitus pääsi jälleen valloilleen, kun tytön kosteussuoja oli pissavahingon vuoksi pyykissä ja jostain harmittavasta syystä meille ei ole tähänkään päivään mennessä eksynyt toista kaveriksi. Näppäränä tyttönä leikkasin suuresta citymarketin muovikassista sivut auki ja TADAA uusi suoja patjalle DONE :) Menee hyvin paremman puutteessa, eikä tarvii pelätä patjan kastumista.

Kaikki tuntevat iki-ihanan ostos-tv:n ja varsinkin mahtavat tuotteet, joita koitetaan ahkerasti myydä. Itse en ole sortunut moisiin hömpötyksiin, VAIKKA joskus joku monitoimikone voisi varmaan arkeen helpotusta tuoda. Meillä sosekeittoon tarvittavat kasvikset joka pilkotaan veitsellä tai raastetaan käsin raastimella. Perunamuusin teen muusinuijalla. Ruokaa pakastaessa käytän muovisiä jäätelörasioita, ei tarvitse ostaa hienoja ja kalliita purkkeja. Meillä ei myöskään ole 10 erillaista kattilaa, mahtaisko peräti olla 4? Kaksi vähän isompaa, mihin mahtuu keitot ja padat, sit sellainen 1,5l? kattila ja sit joku tosi mini.

Itse olen ainakin huomannut, että useimmiten turhuuksien ostaminen tuo hetkeksi vain ilon. Eriasia jos jostain on haaveillut kauan ja säästänyt rahaakin siihen. Oman ensimmäisen uuden sohvani olen ostanut joku 3 vuotta sitten ja edelleen iloitsen siitä :) Yritän myös perustella itselleni toisinaan tavaroiden ostoa, että turhat heräteostot jäisi pois. Materialistin vikaa kun näyttää mustakin pikkuriikkisen pilkahtavan, onneksi kuitenkin osaan hillitä itseni ;) Muutenkin ihmetyttää tämä nykymaailma, kun tarvitsisi olla uuttakin uudempi auto pihassa, kaikki uudemmat markkinoilla olevat pelit ja vehkeet, eikä myöskään riitä että lapsi harrastaa vaan jopa koirallakin täytyisi olla harrastus. Mua ainakin henk. koht. hieman v*tuttaa tämä rahan yltäkylläinen käyttö siitä syystä, ettei yhtään viitsitä miettiä tarpeellisuutta... Tosin ei ole mun murhe toisaalta, kun ei koske mun elämää :D Itse ajan vanhalla romulla, joka ei kaiken lisäksi ole edes mun auto, tietokone on pöytämallia, dvd-soitinta ei ole kun PS2 hoitaa asian ja tv on niin mammutti, ettei nykynuoriso edes tietäisi sitä tv:ksi ;D Mä olen silti onnellinen, että mulla on edes se romu tossa pihalla, jolla ajelle. Onnellinen, että tälläkin pöytäversiolla pärjää loistavasti ja pystyy tekemään kaiken mitä tarvii. Onnellinen, vaikkei olkkarissa nökötä putki-töllön tilalla seinän kokoista ruutua. Onnellisuus lähtee meistä itsestämme :) Joku sanois, että mä tyydyn vähään. Mulla kun ei ole tarvetta ja ehkä haluakaan muuttaa noista asioista mitään.

Meidän lähipiirissä on tapana lainailla asioita, joten kaikkea ei tarvitse itse omistaa esim. juurikin tuo auto. Kavereilta on lainanut lähinnä elokuvia, koulukirjoja, lehtiä ja vaatteita. Me sit taas olemme lainanneet tietokonetta (netti), hiustenleikkuukonetta, elokuvia, pelejä ja lasten tarvikkeita. On hyvä, kun voi lainata, eikä tarvitse pysyvästi tavaraa nurkkiinsa ottaa :) Ennen vanhaa ollaan aika paljon tehty vaihtokauppaa tavaroiden kesken, mutta nykyään tavara vaihtuu lähinnä rahaa vastaan. Eräässä dokumentissa kerrottiin Amerikassa olevasta "kirpputorista" jonne ihmiset saivat viedä tavaraa ja tällöin myös ottaa tarvitsemaansa/haluamaansi tavaraa, eli jonkun sortin vaihtokauppa kyseessä. Tarkemmin en tiedä asian toteutuksesta, kun se ei ollut dokumentin pääaihe. Mahtaisiko tollainen suomessa toimia?

Paljon lukenut myös turhien tavaroiden karsimisesta ja älyttömän monta ohjetta aiheeseen liittyen. Yksi oli vaatteiden karsimiseen, muttei kovinkaan nopea. Eli laitat henkarikaapissa kaikki vaatteessa henkareille samanpäin. Kun olet käyttänyt kyseistä vaatetta, käännät henkarin. Vuoden aikana näet, mitä vaatetta ei käytä -> tämä kiertoon.

Paljon on myös tee-se-itse ohjeita ja vinkkejä, kuinka uusiokäyttää turha tavara. Itse uusiokäytän useimmat muovi"kääreet" esim. wc-paperin muovipakkauksen käytän roskapussina, lahjakassit säästän ja valitsen aina lahjan saajan ja lahjaan sopivan kassin, muisti/kauppalaput leikkaan turhista papereista, isommat lasipurkit käyvät hyvin kynäkippona, vanhoista kuluneista käsipyyhkeistä tuli aikoinaan kestovaippojen imuja, hieman rikkinäisitä naisten topeista olen tehnyt tytölle toppeja, rikkinäisistä ja kulahtaneista t-paidoista saa hyviä siivousrättejä yms. Hyödyntää tavaran siis viimeiseen asti, eikä tarvii ostaa uutta samaan tarkoitukseen menevää esim. juurikin nuo siivousrätit.

Ennen kuin minä ja mieheni ollaan muutettu yhtään, on hänellä ollut hyvinkin vähän tavaraa ja pärjännyt hyvinkin vähällä. Voisin veikata, että suhteellisen lähellä hän eli silloin minimalista elämäntapaa. Sitten tuli minä kauhee "hamsteri" :D Onneksi en kyllä oikeesti ole tavaroiden hamstraaja, mutta joistakin turhista tavaroista ei vaan osaa päästää irti. Olen tyttärelleni esimerkiksi säästänyt omia lapsuudenaikaisia leluja, vaikka hän ei ole vielä niillä tarpeeksi iso leikkimään. Koen sen kuitenkin itselleni mieluisaksi ja odotan innolla sitä päivää, kun saan omat nuket antaa hänelle :)

Pahoittelen tekstin epäselvää ja tönkköä kulkua, ajatus hyppeli sinne ja tänne... En tiedä, että pysyinkö edes itse aiheesta, mistä piti kirjoittaa :D Onneksi liitin linkit mukaan, sieltä saa asiasta enemmän irti! Lyhyesti kuitenkin kuinka elää suht vähällä on:
  • olla ostamatta tarpeetonta tavaraa
  • kierrättää
  • uusiokäyttää
  • vaihtoehtojen selvittäminen (matkustaminen)
  • huolehtia olemassa olevista tavaroista esim. korjata reikä